Tervehdykset! Tässä näin on tullu mietitty tosi paljon asioita Jumalaan liittyviä, miten voimallinen Jumala on, miten kaikki on Sille mahdollista, miten hyvältä tuntuu rukoilla Isälle, kiittää ja pyytää.
Me ollaan etuoikeutettuja tekemään noita ja ollaan myös uskovaisina etuoikeutettuja kertomaan muille evankeliumista ja tästä Jumalan hyvyydestä.
Musta on todella ihanaa ku antaa asiat Jumalan käsiin ja pitää Jumalasta kunnolla kiinni !
Viime postauksessa kerroin siitä, miten Jumala paransi mun selän ja siihen liittyy myös mun rukousvastaus, koska olin tota teenstreetiä ennen rukoillut tosi paljon siitä, että Jumala oikeesti näyttäisi mulle hyvyydestä konkreettisesti, että tekisi oikeesti ihmeitä, koska mä halusin vaan nähdä Jumalan suuruutta tällei silmin ja Jumala sen mulle näytti, ei ehkä silloi heti ku pyysin mutta Se näytti silloi ku Sen mielestä oli aika näyttää, eikö ooki parasta?
"Sinä olet Jumala, joka teet ihmeitä, sinä olet ilmoittanut voimasi kansojen seassa" Psalmien 77:14
Me aika monesti ajatellaan (tarkoitan itseäni myös), että Jumala ei halua vastata meidän rukouksiin ku pyydetää ja vastausta ei tule tai sitten ajatellaan, että meidän rukouspyyntölappu on pienempi ku jonku toisen ihmisen lappu Jumalan silmissä, mutta se ei mee nin.. Jumalan silmissä kaikkien laput on yhtä suuria, mutta Jumala tietää vaan sen oikean ajan, jolloi me tullaan saamaan sitä vastausta, muutenhan ei tapahtuis Jumalan tahto meidän elämässä, vai?
Jumala tietää oikeesti kaiken ja johdattaa meitä parempaan suuntaan ja tahtoo meille ainoastaan hyvää meidän omaksi hyväksemme.
Mä oon n. kolme kuukautta sitten aloittanut taas pallottelemaan, eli aloitin pelaamaan futsalia, ja aloitin aika hyvällä tasolla pelaavassa joukkueessa (pelaa Futsal liigaa), no siis panokset sielä on todella kovat ja pitää joka reeneissä antaa ihan kaiken irti itsestään, ei voi tavallaan löysäillä yhissäkään reeneissä, kun ei ole enää niinkuin junnujoukkueessa, jossa pystyi reeneissäkin vähän pelleillä ja sitten olla vähän "chillimmin", no se siitä. Mutta aloitin sinne kovalla luottamuksella, halusin ja yritin alusta asti antaa kaikkeni reeneissä, koska olin niin jäljessä kaikesta, koska en ollut pelannut pitkään aikaan futsalia enkä muutenkaan futista niin piti tehdä neljinkertaista muita enemmän töitä. Todella mahtavat joukkuetoverit alussa auttoi ja opasti aina ja semmosta. Mutta kun liiga alkoi homma meni vähän jännittäväksi, joka reeneissä meni aika taisteluksi niinkuin kuuluukin olla ja sitten syntyi aina paineita siitä, että pitää olla täydellinen, oli aina niin huono fiilis kun teki virheitä. No yhessä vaiheessa oli pää melkee räjähtämässä, kun ei joka päivä voi olla hyvä päivä reeneissäkään. Aina kun meni reeneissä huonosti niin oli niin masennus päällä, mutta sitten rukoilin siitä kanssa Isälle ja pyysin apua, pyysin kärsivällisyyttä ja maltia hommiin, jotta voisi mun itsetuntokin vähän kasvaa, no sitten syntyi mahdollisuus mennä pelaamaan reservijoukkueen kanssa kakkosdivaria ja sitten sielä ei joukkueella mennyt kauheen hyvin peleissä, mutta itse ainakin sai tehdä maalia ja nauttia niin sitten itsetunto kasvoi ja oli entistä vähän varmempi omissakin reeneissä.
Tuli mieleen yhen biisin sanat "Jumala johtaa kaiken parhaaksemme..". Noinhan se menee, Jumala haluaa meille vaan kaikkea hyvää!
Mä oon miettinyt sitä, että oikeesti me voitaisiin vaan antaa Jumalalle kaikki, mitä meillä on, siis en tarkoita, että annettaisiin vaan murheet, synnit ja huolet, vaan että annettaisiin kaikki. Tarkoitan kaikella myös esim. jos harrastat jotain, niin anna Jumalalle myös se, nosta Jumalan kunniaa sun menestyksissä.
Jumala käyttää varmasti mua, sua ja kaikkia meitä ihan siinä paikassa, missä me aina ollaan. Koulu, harrastus, työ ja joka ikinen juttu, mitä tehdään niin se on meidän oikea oma paikka, jossa Jumala varmasti käyttää meitä jollakin tavalla, hyödynnetään me kanssa sitä rukoillen ja pyytäen!
Jos haluisit tuntea tätä samaa Jumalaa, johon mä uskon ja haluisit saada kaikista synneistäsi anteeksi, sun ei tarvitse mitään muuta, kun rukoilla ihan sinun ja Jumalan keskenänne, ja kertoa Jumalalle, mitä olet tehnyt väärin ja pyytää anteeksi niistä, ja kertoa että haluat seurata Jeesusta, sillä Joh. 14:6 "Jeesus vastasi: 'Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.", eli siis meidän pitää ensimmäikseksi seurata Jeesusta, sillä Joh 3:16 "Sillä Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa (Jeesuksen), jottaei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.", me siis saadaan pelastuksen Jeesuksen kautta Jumalalta, joka on kallis lahja meille Jumalalta.
Kiitos, kun jaksatte lukea!
-Ayrton
