Jouluiset terveiset teille kaikille. Tässä joulun tunnelmissa, kun ollaan niin minulle tuli sellainen fiilis kirjoittaa blogin, joten teen sen tässä.
Tässä kun rehellisesti kirjoitan ja kerron, niin täytyy myöntää, että en ole kauhean jouluihminen. En siis pidä hirveästi joulusta, enkä myöskään joululauluista (paitsi jotkut, vähän menevämpiä). Joulu on ollut minulle moneen vuoteen tosi surullinen aika, minkä takia sitten en pidä joulusta. Koska jos jotakin juhlaa vietetään niin vietetään sen takia, että siitä tulee hyvä fiilis ja on iloinen, minun mielestäni.
Perussa asuessani, perheeni (lue. Äiti, sisko ja minä) ei ollut mikään rikkaammasta päästä. Emme siis olleet rutiköyhiä, mutta ei meillä myöskään ollut ylimääräistä. Pienempänä poikana sitten joulu on vähän sellainen juhla, jolloin sai olla vähän kateellisia niille lapsille, jotka saivat parhaat ja kalliit lahjat. No ei siinä mitään, ei asiat voi aina mennä niin hyvin kaikilla. Mutta siis jouluhan on lasten juhla, sillä lapsethan nauttivat siitä, että saavat avata lahjojaan ja sellaista.
No totta kai ärsytti lapsena, jos ei saanut sitä, mitä kenties oli toivonut tai ei saanut mitään.
Tässä rupesin miettiä sitten sitä, että onkohan tämä sitten tehnyt jouluistani surulliseksi, onkohan sitten tällä ajalla ollut niin paljon vaikutusta jopa tähän hetkeen asti? No kyllä minä niin luulen, koska jos ei pidä jouluista nytkään, vaikka asiat on paremmin. Mutta olen tajunnut nyt hieman paremmin joulun oikean merkityksen. Se ei ole sitä, että saan kalleimmat lahjat tai se, että minulla on hauskaa tai että olisin iloinen tai onnellinen, joo kyllä joulu on iloista aikaa ja rauhallista myös.
Tiedättekö joulussa on kyse Jeesuksen ihmeellisestä syntymästä, kyllä Jeesuksen Kristuksen syntymästä. Juu se pikkupoika, joka syntyi neitsyt Mariasta seimeen. Siitä tässä ihmeellisessä juhlassa on kyse. En silti pidä jouluajasta, koska mieleeni tulee surullisia muistoja lapsuudesta, mutta rakastan joulun sanomaa, joka on pääpointti tässä koko jutussa. Vähänkö ristiriitaista.
Joulun sanoma: Luuk. 1:32 "Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus. 32 Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa Hänelle hänen isänsä Daavidin valtaistuimen"
Luuk. 2:11 "Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. 12 Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa seimessä."
Tuosta meidän kaikkien kuuluu iloita, sillä me saimme Jeesuksen suurimpana lahjana Jumalalta. Jeesus kuoli ristillä meidän kaikkien rikkomusten, taakkojen, huonojen ajatusten, joka ikisen huonon asian tähden ja nousi kuolleista, jolla voitti kuoleman, että kun uskotaan Häneen, saataisiin iankaikkisen elämän.
Nautitaan tästä joulun sanomasta iloiten ja riemuiten!
Syödään kunnolla sitä kinkkua tai mitä ikinä syöttekin Jeesuksen syntymän kunniaksi, pullistutaan sen kunniaksi!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jumalan tahto. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jumalan tahto. Näytä kaikki tekstit
torstai 18. joulukuuta 2014
keskiviikko 3. joulukuuta 2014
Rakkaus voittaa maailman
Moro moi, tässä postauksessa haluisin vähän kertoa oman mielipiteeni neutraaliavioliittolakialoitteesta, jota hyväksyttiin eduskunnassa viime viikon perjantaina.
Asiahan on meille kristitylle todella yksinkertainen, sillä me uskomme siihen, mitä Raamattu meille kertoo. Uskomme Raamattuun Jumalan pyhänä sanana ja sillä me voimme aina puolustaa omia näkemyksiämme kaikkia väitteitä vastaan, koska mistä vaan väitellään, Raamatusta vastauksen saa.
Me voimme siis selittää, että Raamatun alussa, luomiskertomuksessa Jumala loi Aadamin ja Eevan, eli siis miehen ja naisen (1.Moos. 1:27) ja sitten voimme myös sanoa, että Jumala on tarkoittanut meidän olevan mieheksi ja naiseksi (1.Moos. 2:24). Että siis noilla kahdella paikalla jo saamme hirveästi selityksiä sille, että avioliitto on miehen ja naisen välinen asia.
Mutta olemmeko kenties miettinyt sitä, että ymmärtääkö tietty henkilö sitä Raamatun kertomusta samalla tavalla kuin minä? No minä en ainakaan miettinyt noin, kunnes joku sanoi minulle, että eihän ihminen voi ymmärtää uskoasioita ennen kuin on itsekin uskossa, ja sehän on ihan täysin totta. Me elämme Jumalan hengen antamin voimin ja kaikki mitä meissä tapahtuu, tapahtuu Pyhän Hengen kautta (Room. 8:9, 11, 14, Joh. 14:17).
Asiahan on meille kristitylle todella yksinkertainen, sillä me uskomme siihen, mitä Raamattu meille kertoo. Uskomme Raamattuun Jumalan pyhänä sanana ja sillä me voimme aina puolustaa omia näkemyksiämme kaikkia väitteitä vastaan, koska mistä vaan väitellään, Raamatusta vastauksen saa.
Me voimme siis selittää, että Raamatun alussa, luomiskertomuksessa Jumala loi Aadamin ja Eevan, eli siis miehen ja naisen (1.Moos. 1:27) ja sitten voimme myös sanoa, että Jumala on tarkoittanut meidän olevan mieheksi ja naiseksi (1.Moos. 2:24). Että siis noilla kahdella paikalla jo saamme hirveästi selityksiä sille, että avioliitto on miehen ja naisen välinen asia.
Mutta olemmeko kenties miettinyt sitä, että ymmärtääkö tietty henkilö sitä Raamatun kertomusta samalla tavalla kuin minä? No minä en ainakaan miettinyt noin, kunnes joku sanoi minulle, että eihän ihminen voi ymmärtää uskoasioita ennen kuin on itsekin uskossa, ja sehän on ihan täysin totta. Me elämme Jumalan hengen antamin voimin ja kaikki mitä meissä tapahtuu, tapahtuu Pyhän Hengen kautta (Room. 8:9, 11, 14, Joh. 14:17).
"Kaikki, joita Jumalan henki johtaa, ovat Jumalan lapsia" Room. 8:14
Eli jos tästä lähdetään miettimään, että miten nuo eivät oikein voi käsittää tätä? Eikö tämä mukaan ole jo ihan selvää? Kylläpä nuo on järjettömiä, kun ne ajattelee tuolla lailla. Yms. En usko, että tuolla tavalla kirkastamme Jumalan nimeä tai edes saadaan ihmisiä muuttamaan mielipiteensä.
"Käskyt 'Älä tee aviorikosta', 'Älä tapa', 'Älä varasta', 'Älä himoitse', samoin kaikki muutkin, voidaan koota tähän sanaa: 'Rakasta lähimmäistä niin kuin itseäsi' " Room. 13:9. Tummennettu osa kertoo meille todella paljon. Jos me rakastamme niitäkin, jotka meitä vainoavat, noudatamme Jumalan käskyjä.
Mutta siis Jumala on toki myös luonut meidät taistellakseen ja ollakseen tässä maailmassa myös aktiviisinä kristittyinä eikä kuolleina. Jumala on antanut meille vallan tehdä omia päätöksiä ja myös vaikuttamaan tähän maamme asioihin (Luuk. 10:19). Todella hyvähän se on, että haluamme vaikuttaa ja niinhän se kuuluukin mennä, mutta aina miettimällä sitä, että me emme edusta itseämme vaan Kristusta, ja silloin kuuluu tehdä myös niin kuin Kristus tekisi.
Toimimalla hyvin ja edustavasti Kristusta, me emme häviää mitään. Koska silloinhan toiset ajattelee: "Mitäköhän tuollakin on, kun se tuolla lailla toimii, vaikka me sitä haukumme". Ei tässä ole tietenkään kyse meistä, vaan Jeesuksesta. Ja kun Jumalan henki asuu meissä, mehän silloin toimimme niin kuin Jumala toimisi (Joh. 14:17).
"Eläkää moitteettomasti pakanoiden keskellä, jotta he teitä pahantekijöiksi panetellessaan havaitsisivatkin hyvät tekonne ja ylistäisivät Jumalaa sinä päivänä, jona Hän kohtaa heidät." 1.Piet. 2:12
Me emme siis menetä mitään pitämällä omia hermojamme kurissa ja olemalla vastustajiamme ja vihaajiamme kohtaan ystävällisiä, koska Jeesus on tuonut meille voiton, ja me uskomme siihen, eli siis miten ikinä käykään tässä maan päällä, meillä tulee silti taivaassa olemaan juhlat, kun saamme tavata Jeesuksen! Olkaamme rohkeita, mutta kunnioittamalla muita, vaikka he eivät kunnioittaisi meitä.
"Mutta kiitos Jumalalle, joka antaa meille voiton meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta." 1.Kor. 15:57
Mutta siis mielipiteeni on, että en hyväksy neutraaliavioliittolakia.
Olkaa siunattuja!
sunnuntai 10. marraskuuta 2013
Tapahtuukoon sun tahtosi..
Tervehdykset! Tässä näin on tullu mietitty tosi paljon asioita Jumalaan liittyviä, miten voimallinen Jumala on, miten kaikki on Sille mahdollista, miten hyvältä tuntuu rukoilla Isälle, kiittää ja pyytää.
Me ollaan etuoikeutettuja tekemään noita ja ollaan myös uskovaisina etuoikeutettuja kertomaan muille evankeliumista ja tästä Jumalan hyvyydestä.
Musta on todella ihanaa ku antaa asiat Jumalan käsiin ja pitää Jumalasta kunnolla kiinni !
Viime postauksessa kerroin siitä, miten Jumala paransi mun selän ja siihen liittyy myös mun rukousvastaus, koska olin tota teenstreetiä ennen rukoillut tosi paljon siitä, että Jumala oikeesti näyttäisi mulle hyvyydestä konkreettisesti, että tekisi oikeesti ihmeitä, koska mä halusin vaan nähdä Jumalan suuruutta tällei silmin ja Jumala sen mulle näytti, ei ehkä silloi heti ku pyysin mutta Se näytti silloi ku Sen mielestä oli aika näyttää, eikö ooki parasta?
"Sinä olet Jumala, joka teet ihmeitä, sinä olet ilmoittanut voimasi kansojen seassa" Psalmien 77:14
Me aika monesti ajatellaan (tarkoitan itseäni myös), että Jumala ei halua vastata meidän rukouksiin ku pyydetää ja vastausta ei tule tai sitten ajatellaan, että meidän rukouspyyntölappu on pienempi ku jonku toisen ihmisen lappu Jumalan silmissä, mutta se ei mee nin.. Jumalan silmissä kaikkien laput on yhtä suuria, mutta Jumala tietää vaan sen oikean ajan, jolloi me tullaan saamaan sitä vastausta, muutenhan ei tapahtuis Jumalan tahto meidän elämässä, vai?
Jumala tietää oikeesti kaiken ja johdattaa meitä parempaan suuntaan ja tahtoo meille ainoastaan hyvää meidän omaksi hyväksemme.
Mä oon n. kolme kuukautta sitten aloittanut taas pallottelemaan, eli aloitin pelaamaan futsalia, ja aloitin aika hyvällä tasolla pelaavassa joukkueessa (pelaa Futsal liigaa), no siis panokset sielä on todella kovat ja pitää joka reeneissä antaa ihan kaiken irti itsestään, ei voi tavallaan löysäillä yhissäkään reeneissä, kun ei ole enää niinkuin junnujoukkueessa, jossa pystyi reeneissäkin vähän pelleillä ja sitten olla vähän "chillimmin", no se siitä. Mutta aloitin sinne kovalla luottamuksella, halusin ja yritin alusta asti antaa kaikkeni reeneissä, koska olin niin jäljessä kaikesta, koska en ollut pelannut pitkään aikaan futsalia enkä muutenkaan futista niin piti tehdä neljinkertaista muita enemmän töitä. Todella mahtavat joukkuetoverit alussa auttoi ja opasti aina ja semmosta. Mutta kun liiga alkoi homma meni vähän jännittäväksi, joka reeneissä meni aika taisteluksi niinkuin kuuluukin olla ja sitten syntyi aina paineita siitä, että pitää olla täydellinen, oli aina niin huono fiilis kun teki virheitä. No yhessä vaiheessa oli pää melkee räjähtämässä, kun ei joka päivä voi olla hyvä päivä reeneissäkään. Aina kun meni reeneissä huonosti niin oli niin masennus päällä, mutta sitten rukoilin siitä kanssa Isälle ja pyysin apua, pyysin kärsivällisyyttä ja maltia hommiin, jotta voisi mun itsetuntokin vähän kasvaa, no sitten syntyi mahdollisuus mennä pelaamaan reservijoukkueen kanssa kakkosdivaria ja sitten sielä ei joukkueella mennyt kauheen hyvin peleissä, mutta itse ainakin sai tehdä maalia ja nauttia niin sitten itsetunto kasvoi ja oli entistä vähän varmempi omissakin reeneissä.
Tuli mieleen yhen biisin sanat "Jumala johtaa kaiken parhaaksemme..". Noinhan se menee, Jumala haluaa meille vaan kaikkea hyvää!
Mä oon miettinyt sitä, että oikeesti me voitaisiin vaan antaa Jumalalle kaikki, mitä meillä on, siis en tarkoita, että annettaisiin vaan murheet, synnit ja huolet, vaan että annettaisiin kaikki. Tarkoitan kaikella myös esim. jos harrastat jotain, niin anna Jumalalle myös se, nosta Jumalan kunniaa sun menestyksissä.
Jumala käyttää varmasti mua, sua ja kaikkia meitä ihan siinä paikassa, missä me aina ollaan. Koulu, harrastus, työ ja joka ikinen juttu, mitä tehdään niin se on meidän oikea oma paikka, jossa Jumala varmasti käyttää meitä jollakin tavalla, hyödynnetään me kanssa sitä rukoillen ja pyytäen!
Jos haluisit tuntea tätä samaa Jumalaa, johon mä uskon ja haluisit saada kaikista synneistäsi anteeksi, sun ei tarvitse mitään muuta, kun rukoilla ihan sinun ja Jumalan keskenänne, ja kertoa Jumalalle, mitä olet tehnyt väärin ja pyytää anteeksi niistä, ja kertoa että haluat seurata Jeesusta, sillä Joh. 14:6 "Jeesus vastasi: 'Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.", eli siis meidän pitää ensimmäikseksi seurata Jeesusta, sillä Joh 3:16 "Sillä Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa (Jeesuksen), jottaei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.", me siis saadaan pelastuksen Jeesuksen kautta Jumalalta, joka on kallis lahja meille Jumalalta.
Kiitos, kun jaksatte lukea!
-Ayrton
Me ollaan etuoikeutettuja tekemään noita ja ollaan myös uskovaisina etuoikeutettuja kertomaan muille evankeliumista ja tästä Jumalan hyvyydestä.
Musta on todella ihanaa ku antaa asiat Jumalan käsiin ja pitää Jumalasta kunnolla kiinni !
Viime postauksessa kerroin siitä, miten Jumala paransi mun selän ja siihen liittyy myös mun rukousvastaus, koska olin tota teenstreetiä ennen rukoillut tosi paljon siitä, että Jumala oikeesti näyttäisi mulle hyvyydestä konkreettisesti, että tekisi oikeesti ihmeitä, koska mä halusin vaan nähdä Jumalan suuruutta tällei silmin ja Jumala sen mulle näytti, ei ehkä silloi heti ku pyysin mutta Se näytti silloi ku Sen mielestä oli aika näyttää, eikö ooki parasta?
"Sinä olet Jumala, joka teet ihmeitä, sinä olet ilmoittanut voimasi kansojen seassa" Psalmien 77:14
Me aika monesti ajatellaan (tarkoitan itseäni myös), että Jumala ei halua vastata meidän rukouksiin ku pyydetää ja vastausta ei tule tai sitten ajatellaan, että meidän rukouspyyntölappu on pienempi ku jonku toisen ihmisen lappu Jumalan silmissä, mutta se ei mee nin.. Jumalan silmissä kaikkien laput on yhtä suuria, mutta Jumala tietää vaan sen oikean ajan, jolloi me tullaan saamaan sitä vastausta, muutenhan ei tapahtuis Jumalan tahto meidän elämässä, vai?
Jumala tietää oikeesti kaiken ja johdattaa meitä parempaan suuntaan ja tahtoo meille ainoastaan hyvää meidän omaksi hyväksemme.
Mä oon n. kolme kuukautta sitten aloittanut taas pallottelemaan, eli aloitin pelaamaan futsalia, ja aloitin aika hyvällä tasolla pelaavassa joukkueessa (pelaa Futsal liigaa), no siis panokset sielä on todella kovat ja pitää joka reeneissä antaa ihan kaiken irti itsestään, ei voi tavallaan löysäillä yhissäkään reeneissä, kun ei ole enää niinkuin junnujoukkueessa, jossa pystyi reeneissäkin vähän pelleillä ja sitten olla vähän "chillimmin", no se siitä. Mutta aloitin sinne kovalla luottamuksella, halusin ja yritin alusta asti antaa kaikkeni reeneissä, koska olin niin jäljessä kaikesta, koska en ollut pelannut pitkään aikaan futsalia enkä muutenkaan futista niin piti tehdä neljinkertaista muita enemmän töitä. Todella mahtavat joukkuetoverit alussa auttoi ja opasti aina ja semmosta. Mutta kun liiga alkoi homma meni vähän jännittäväksi, joka reeneissä meni aika taisteluksi niinkuin kuuluukin olla ja sitten syntyi aina paineita siitä, että pitää olla täydellinen, oli aina niin huono fiilis kun teki virheitä. No yhessä vaiheessa oli pää melkee räjähtämässä, kun ei joka päivä voi olla hyvä päivä reeneissäkään. Aina kun meni reeneissä huonosti niin oli niin masennus päällä, mutta sitten rukoilin siitä kanssa Isälle ja pyysin apua, pyysin kärsivällisyyttä ja maltia hommiin, jotta voisi mun itsetuntokin vähän kasvaa, no sitten syntyi mahdollisuus mennä pelaamaan reservijoukkueen kanssa kakkosdivaria ja sitten sielä ei joukkueella mennyt kauheen hyvin peleissä, mutta itse ainakin sai tehdä maalia ja nauttia niin sitten itsetunto kasvoi ja oli entistä vähän varmempi omissakin reeneissä.
Tuli mieleen yhen biisin sanat "Jumala johtaa kaiken parhaaksemme..". Noinhan se menee, Jumala haluaa meille vaan kaikkea hyvää!
Mä oon miettinyt sitä, että oikeesti me voitaisiin vaan antaa Jumalalle kaikki, mitä meillä on, siis en tarkoita, että annettaisiin vaan murheet, synnit ja huolet, vaan että annettaisiin kaikki. Tarkoitan kaikella myös esim. jos harrastat jotain, niin anna Jumalalle myös se, nosta Jumalan kunniaa sun menestyksissä.
Jumala käyttää varmasti mua, sua ja kaikkia meitä ihan siinä paikassa, missä me aina ollaan. Koulu, harrastus, työ ja joka ikinen juttu, mitä tehdään niin se on meidän oikea oma paikka, jossa Jumala varmasti käyttää meitä jollakin tavalla, hyödynnetään me kanssa sitä rukoillen ja pyytäen!
Jos haluisit tuntea tätä samaa Jumalaa, johon mä uskon ja haluisit saada kaikista synneistäsi anteeksi, sun ei tarvitse mitään muuta, kun rukoilla ihan sinun ja Jumalan keskenänne, ja kertoa Jumalalle, mitä olet tehnyt väärin ja pyytää anteeksi niistä, ja kertoa että haluat seurata Jeesusta, sillä Joh. 14:6 "Jeesus vastasi: 'Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.", eli siis meidän pitää ensimmäikseksi seurata Jeesusta, sillä Joh 3:16 "Sillä Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa (Jeesuksen), jottaei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.", me siis saadaan pelastuksen Jeesuksen kautta Jumalalta, joka on kallis lahja meille Jumalalta.
Kiitos, kun jaksatte lukea!
-Ayrton
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)