Tervehdykset taas täällä näin, taas päästään kirjoittamaan joitakin ajatuksia, mitä on sattunut tulemaan mieleen ja jotka on tuntunut itsestäni aika tärkeältä, eihän kirjoittamisesta ole varmaankaan mitään haitta.
Minä saan aika paljon irti Jumalan sanasta, kun rupeen kirjoittamaan, sen takia teen ja tykkään tehdä tämän.
Ajattelin tuossa matkalla kotiin, että Jouluun kuuluu tosi paljon, esimerkiksi ruokaa, juomia, koristelua, ihmisiä, lauluja, joulun sanoma ja muun muassa LAHJAT..
Voin kertoa hieman omasta lapsuudestani. Tulen perheestä, jossa äiti on ollut moneen vuoteen yksinhuoltaja ja pitänyt huolta minusta ja siskostani, kaikista meidän tarpeistamme. Perheemme joulu ei ehkä ollut mitenkään luksus. Mä aina totuin lapsena saamaan lahjaksi sitä asiaa, mihin rahat riitti, ja se yleensä oli jalkapallo, ehkä siitä se mun jalkapalloon intohimo on syntynyt. Mutta siis niin, lapsena aina haluaa kaiken, mutta kun ei voi aina saada niin sen on vaikeeta ymmärtää, mutta onneks se ongelma mussa ei ollut vaan tiesin, että ei aina ollut tarpeeksi rahaa siihen, mitä itse sitten toivoo joululahjaksi.
Käännekohta oli sitten, kun muutti Suomeen, elämän tilanteet muuttuivat hieman ja sitten oli paremman olosuhteet kaiken puolin. Täällä sitten melkein joka jouluna saa äidiltä sitä, mitä toivoo.
Ollaan me kaikki varmaan koko elämän aikana saatu todella paljon lahjoja ja kaiken näköisiä, mutta eihän ne meitä tyydytä. Sain esimerkiksi kaks vuotta sitten jouluna järjestelmäkameran, no okei sitä on kivaa käyttää joskus, mutta se tuo jaksoittain iloa, eikä se ilo pysy aina. Tänä vuonna sain sykemittarin, sitäkin on kivaa käyttää urheillessa ja niin pois päin, mutta kyllä sekin sitten muuttuu normaaliksi, kun sitä tarpeeksi käyttää. Elämämme aikana saamme myös tosi arvokkaita lahjoja. Minulla on hyvä ja turvallinen perhe, olen saanut todella mukavia ja arvokkaita ystäviä, minulla on maailman parhain ja kaunein tyttöystävä.
Jaak 1:17 "Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, taivaan tähtien Isältä, jonka luona ei mikään muutu, ei valo vaihdu varjoksi."
Mutta on yksi lahja, jonka olen saanut, joka on elämäni paras lahja Jumalalta, USKO, jonka kautta olen pelastettu. Haluan oppia kiittämään Jumalaa siitä, että olen saanut Häneltä uskon, jonka kautta pelastun.
Se, että olen saanut tutustua Jeesukseen, on paras lahja Jumalalta minulle ikinä, haluan aina kiittää siitä Häntä ja jatkaa Hänen työtään kertomalla muille Hänestä ja uskostaan.
Kiitän Jumalaa siitä, että antoi oman Poikansa Jeesuksen sovittamaan minun synnit ristille, ilman Jeesusta minä olisin kuin eksynyt lammas, mutta kun minulla on hyvä paimen, en eksy, ja vaikka eksyn, Jeesus on valmiina aina ottamaan minua vastaan ja antamaan synneistä anteeksi.
Niinkuin Hillsong-Oceans:biisissä sanotaan "Your sovereign hand will be my guide", Jumala ohjaa meidän elämäämme aina.
Oli kyllä kiva taas kirjoittaa, toivottavasti saatte jotain irti nästä teksteistä. BE BLESSED !
Pitkästään aikaa taas täällä kirjoittamassa ja kyllä tuntuu hyvältä tulla tänne koneen ääreelle ja kirjoittaa sellaisesta asiasta, joka on ehkä monille ihmisille todella tärkeä vaan sen takia, että se on, eikä sen oikean tarkoituksen vuoksi.
JOULU > eng. CHRISTMAS
Tuossahan on monien ihmisten joulu. Mutta mikä tuossa joulussa nähdään olennaisena asiana? Lahjat.. ja niin sanotusti joulurauha, perheen kanssa oleskelua, kuusen koristelu yms.
Eikö tuo ole aika maallista? No meneehän tuo vähän sellaiseksi materiaalistiseksi, mutta eihän me voida mitään, koska maailma on mennyt tällaiseksi ja me asutaan täällä.
Mutta mikä on sitten JOULU?
Luke 2:7 "ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa." Luke 2:10 "mutta enkeli sanoi heille: >Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. 11 Tänää on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra"
Noilla jakeilla päästään vähän jo siihen oikeeseen asiaan, joka on Jeesus Kristus ja Hänen syntymää me muistamme ja juhlimme joka jouluna. Hänelle pitää antaa pikkasen aikaa jouluna ja muistaa, että jouluna on syntynyt meidän Vapahtajamme, eikä tämä juhlapäivä ole ihan turhaan meidän kalenterissa.
Juhlitaan Vapahtajamme syntymää, muistetaan ja iloitaan siitä, että ollaan saatu joskus aikoinaan tänne maailmaan Hänet pelastamaan meidät kaikista synneistämme.
Hyvää ja rauhallista Joulua! & Siunattua Uutta Vuotta! -Ayrton
Moro kaikille ja hyvää joulunodotusta! En kirjoittele mitään pidempää tekstiä, vaan laitan tässä yhden videon, jonka toivoisin, että katsoisit. Ajankohtaisin ja tärkein aihe jokaiselle päivälle. Mennään joulun sanoman äärelle.
Tervehdykset! Tässä näin on tullu mietitty tosi paljon asioita Jumalaan liittyviä, miten voimallinen Jumala on, miten kaikki on Sille mahdollista, miten hyvältä tuntuu rukoilla Isälle, kiittää ja pyytää. Me ollaan etuoikeutettuja tekemään noita ja ollaan myös uskovaisina etuoikeutettuja kertomaan muille evankeliumista ja tästä Jumalan hyvyydestä. Musta on todella ihanaa ku antaa asiat Jumalan käsiin ja pitää Jumalasta kunnolla kiinni ! Viime postauksessa kerroin siitä, miten Jumala paransi mun selän ja siihen liittyy myös mun rukousvastaus, koska olin tota teenstreetiä ennen rukoillut tosi paljon siitä, että Jumala oikeesti näyttäisi mulle hyvyydestä konkreettisesti, että tekisi oikeesti ihmeitä, koska mä halusin vaan nähdä Jumalan suuruutta tällei silmin ja Jumala sen mulle näytti, ei ehkä silloi heti ku pyysin mutta Se näytti silloi ku Sen mielestä oli aika näyttää, eikö ooki parasta? "Sinä olet Jumala, joka teet ihmeitä, sinä olet ilmoittanut voimasi kansojen seassa" Psalmien 77:14 Me aika monesti ajatellaan (tarkoitan itseäni myös), että Jumala ei halua vastata meidän rukouksiin ku pyydetää ja vastausta ei tule tai sitten ajatellaan, että meidän rukouspyyntölappu on pienempi ku jonku toisen ihmisen lappu Jumalan silmissä, mutta se ei mee nin.. Jumalan silmissä kaikkien laput on yhtä suuria, mutta Jumala tietää vaan sen oikean ajan, jolloi me tullaan saamaan sitä vastausta, muutenhan ei tapahtuis Jumalan tahto meidän elämässä, vai? Jumala tietää oikeesti kaiken ja johdattaa meitä parempaan suuntaan ja tahtoo meille ainoastaan hyvää meidän omaksi hyväksemme. Mä oon n. kolme kuukautta sitten aloittanut taas pallottelemaan, eli aloitin pelaamaan futsalia, ja aloitin aika hyvällä tasolla pelaavassa joukkueessa (pelaa Futsal liigaa), no siis panokset sielä on todella kovat ja pitää joka reeneissä antaa ihan kaiken irti itsestään, ei voi tavallaan löysäillä yhissäkään reeneissä, kun ei ole enää niinkuin junnujoukkueessa, jossa pystyi reeneissäkin vähän pelleillä ja sitten olla vähän "chillimmin", no se siitä. Mutta aloitin sinne kovalla luottamuksella, halusin ja yritin alusta asti antaa kaikkeni reeneissä, koska olin niin jäljessä kaikesta, koska en ollut pelannut pitkään aikaan futsalia enkä muutenkaan futista niin piti tehdä neljinkertaista muita enemmän töitä. Todella mahtavat joukkuetoverit alussa auttoi ja opasti aina ja semmosta. Mutta kun liiga alkoi homma meni vähän jännittäväksi, joka reeneissä meni aika taisteluksi niinkuin kuuluukin olla ja sitten syntyi aina paineita siitä, että pitää olla täydellinen, oli aina niin huono fiilis kun teki virheitä. No yhessä vaiheessa oli pää melkee räjähtämässä, kun ei joka päivä voi olla hyvä päivä reeneissäkään. Aina kun meni reeneissä huonosti niin oli niin masennus päällä, mutta sitten rukoilin siitä kanssa Isälle ja pyysin apua, pyysin kärsivällisyyttä ja maltia hommiin, jotta voisi mun itsetuntokin vähän kasvaa, no sitten syntyi mahdollisuus mennä pelaamaan reservijoukkueen kanssa kakkosdivaria ja sitten sielä ei joukkueella mennyt kauheen hyvin peleissä, mutta itse ainakin sai tehdä maalia ja nauttia niin sitten itsetunto kasvoi ja oli entistä vähän varmempi omissakin reeneissä. Tuli mieleen yhen biisin sanat "Jumala johtaa kaiken parhaaksemme..". Noinhan se menee, Jumala haluaa meille vaan kaikkea hyvää! Mä oon miettinyt sitä, että oikeesti me voitaisiin vaan antaa Jumalalle kaikki, mitä meillä on, siis en tarkoita, että annettaisiin vaan murheet, synnit ja huolet, vaan että annettaisiin kaikki. Tarkoitan kaikella myös esim. jos harrastat jotain, niin anna Jumalalle myös se, nosta Jumalan kunniaa sun menestyksissä. Jumala käyttää varmasti mua, sua ja kaikkia meitä ihan siinä paikassa, missä me aina ollaan. Koulu, harrastus, työ ja joka ikinen juttu, mitä tehdään niin se on meidän oikea oma paikka, jossa Jumala varmasti käyttää meitä jollakin tavalla, hyödynnetään me kanssa sitä rukoillen ja pyytäen! Jos haluisit tuntea tätä samaa Jumalaa, johon mä uskon ja haluisit saada kaikista synneistäsi anteeksi, sun ei tarvitse mitään muuta, kun rukoilla ihan sinun ja Jumalan keskenänne, ja kertoa Jumalalle, mitä olet tehnyt väärin ja pyytää anteeksi niistä, ja kertoa että haluat seurata Jeesusta, sillä Joh. 14:6 "Jeesus vastasi: 'Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.", eli siis meidän pitää ensimmäikseksi seurata Jeesusta, sillä Joh 3:16 "Sillä Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa (Jeesuksen), jottaei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.", me siis saadaan pelastuksen Jeesuksen kautta Jumalalta, joka on kallis lahja meille Jumalalta. Kiitos, kun jaksatte lukea!
Hei, ei ole nyt tullut hirveen pitkään aikaan kirjoitettu tekstii tännekin päin, kun on ollu niin paljon kiireitä kouluhommien kanssa ja sitten myös omassa harrastuksessa, joka vie multa nykyään todella paljon aikaa, mutta siis taas iloa kirjoitella tänne Jumalan kunniaks vaan, ja että kenties jotku ihmiset saisivat jotakin irti näistä teksteistä.
Oon nyt tällä viikolla viettänyt lomaa rennosti ja nyt ollut kotona aika paljon yksin, silloinhan tulee päähän joitakin asioita mitä ei tuu esim ku on jossai porukassa tai jonku kanssa.
Yhtäkkiä vaan tuli semmonen aika surullinen olo ja teki sitten pitkästää aikaa rukoilla ja hiljentyä Jumalan eteen.Teki kyllä todella hyvää olla hetken hiljaa ja rukoilla nöyränä ja syntisenä Jumalan edessä, mitä ei tapahdu ihan joka päivä kiireiden ja kaikkien juttujen takia. " 2. Kor 12: 9 Mutta hän on vastannut minulle: <<Minun armoni riittää sinulle. Voima tulee täydelliseksi heikkoudessa.>> Sen tähden ylpeilen mieluimmin heikkoudestani, jotta minuun asettuisi Kristuksen voima. 10 Siksi iloitsen heikkoudesta, loukkauksista, vaikeuksista, vainoista ja ahdingoista, joihin joudun Kristuksen tähden. Juuri heikkona olen voimakas."
Tämä raamattu paikka tuli mieleen tossa ku rupesin kirjoittaa tämän tekstin jostain syystä. Luulen, että tällä Jumala haluaa kertoa, että miten enemmän heikkoja me ollaan ja miten enemmän heikkoudessa eletään sitä paremmin Jumalan voima tulee täydellisemmäks ja todellisemmaks.
Rupesin miettii rukouksen jälkeen, että jos me joka päivä oikeesti tultaisiin Herran eteen sellaisina nöyrinä, niin Herran voima näkyisi meissä enemmän.
Mä tunnustan, että mun ylpeys välillä voittaa tässä taistelussa niinkuin varmaa kaikilla käy joskus. Ylpeys on todella paha juttu, eikä me oikeesti yksin pystytä voittaa sitä, mutta jos me annetaan senki asian Jumalalle niin kaikki järjestyy. "Mark 8: 36 Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta menettää sielunsa?"
Mitä me tehään asioilla, joilla saavutetaan? Ei oikeestaan mitään, se pysyy vaan siinä meidän historiakirjassa, eihä me viedä niitä mihinkään vaikka voitetais ihan mitä tahansa. "Sanan.l. 11: 2 Missä on ylpeys, sinne tulee häpeä, nöyrien kumppani on viisaus"
Ei varmaan kelläkään oo aina niin kiireistä, että ei vois hiljentyä Jumalan eteen edes vähäks ajaks. Jumala tykkää ku mennään sen eteen nöyrinä ja niin sitten se osaa meitä vahvistaa. Ei pelko, ei suru ei mikään oo isompi kuin Jumala ja sen rakkaus.
Olkaamme aina vaan nöyrimpiä Jumalaa ja muita kohtaa, niin se rakkaus tulee täydellisemmäksi! #blessed
Eivitsi nyt on ollu tosi pitkä tauko, kun en ole kirjoittanut tänne mitään ku on ollu tosi paljon kaikkee eikä oo ollu riittävästi aikaa istua koneella rauhassa ja kirjoitella vähän Daddystä, mutta mielummin myöhässä kuin ei koskaan, vai? :)
Tosi paljon on puhutellu Jumalan rakkaus mulle pitkään aikaan, kun mä en vaan voi käsittää miten suuri se on enkä mun tarttekaan käsittää kuha vaan tiedän sen että se rakastaa mua!
Musta on tosi ihanaa joskus miettiä, että miten etuoikeitettuja saadaan olla kun meillä on sellainen Isä, joka varjelee meitä aina, joka rakastaa meitä enemmän kui kukaan muu pystyy tässä maailmassa. "Et ehkä tunne minua, mutta minä tiedän kaiken sinusta" Psalmit 139:1
Meidän ei tarvitse sitä ja sen rakkautta etsiä, koska sen rakkaus on meissä kokoajan, Sen rakkaus ja armo virtaa meihin kokoajan, koska se vain RAKASTAA. "Minussa sinä elät,liikut ja olet" Ap.t. 17:28
Musta on vaan ihanaa tietää että Jumala tiesi jo musta ennen kui mä synnyin, eli mä eikä kukaan teistä ole "vahinkolapsi", sillä Jumalan suunnitelmissa me kaikki ollaan oltu jo enne syntämäämme, ja Se vielä loi meidät omaksi kuvakseen, eiks ooki meillä mahtava Jumala, joka myös antoi lapsensa Jeesuksen pelastaakseen meitä synneistämme ja pestääkseen meidän rikkomukset. "Valitsin sinut, kun suunnittelin luomakuntaa" Ef. 1:11-12 "Et ollut vahinko" Psalmit 129:15-16
Me olemme Jumalalle todella arvokkaita, todella ARVOKKAITA! Me ihmisinä ei voida millään tavalla käsitellä kuinka arvokkaina Jumala näkee meidät jokaisen, sillä joka ikinen meistä on yhtä tärkeä Jumalalle. "Sinä olet ihme, suuri ihme" Psalmit 139:14
Aika yleensä mietitään miks mulle taas kävi näin pahasti ja mistä noita kaikkii tulee, miks juuri minä? Vastaus siihen löytyy siinä kun ei haluta ottaa vastaan Jumalan rakkautta, joka on tarjolla suurin määrin siis tarjolla ihan oikeesti täydessä lautasessa, mutta mitä me yleensä tehdään? Halutaan elää sitä maailman menon mukaan ja ns. "nauttia" nuoruudesta ja elämästä "kivoilla tavoilla" ja silloin ME ERKAANNUTAAN Jumalasta, Jumala ei erkaannu meistä! "Kaikki hyvä, mitä saat tulee minulta" Jaak. 1:17 "En koskaan lakkaa tekemästä sinulle hyvää" Jer. 32:40
Jumala oikeesti ettii meitä kokoajan, se haluu että me seurataan sitä, sillä se vain haluu meille hyvää. Luulen että jokainen meistä tarttee taivaallista rakkauta, koska kukaan meistä tässä maailmassa ole täydellinen, eikä tästä maailmasta saa mitään täydellistä, täydellisyys täyttyy vasta ku meissä asuu Jumala! "Haluan koko sydämestäni ja sielustani palauttaa asemasi lapsenani" Jer. 32:41 "Haluan näyttää sinulle suuria ja ihmeellisiä asioita" Jer. 33:3 Kehotan teitä kaikkia hiljeentymään hetkeksi ja miettimään, että onko oikeesti meidän elämässä järkeää ilman Jeesusta? Mitä me halutaan tästä elämästä? Onko meillä päämäärää? Jeesus RAKASTAA sinua vaikka sinä et sitä rakastaisikaan, koska Jeesus on se rakkaus! Ei me saada tarpeekseemme ikinä tästä maailmasta. Maailma haluaa vain ja ainoastaan tuhota meitä ja meidän elämää. Maailman jutut ja menot jää siihen missä ne onkin, ne pysyy siinä vaan hetkellisesti, mistä me sitä otetaan, mutta Jumala pysyy meissä aina vaikka me ei sitä hyväksyttäisikään, koska Jumala haluaa meille pelkkää hyvää!
Voi että! Huikea viikko takana, siis en voi vaan niinku kuvailla sanoilla miten SUURI JUMALA ja RAKKAUTENSA on!! Mutta siis Teenstreetillä olin tän viikon ja kylläpä Jumala toimi sielä huikeilla tavoilla!
Oikeesti mä oon kiitollinen Herralle kaikista ongelmista huolimatta, Hän vei mut Teenstreetille ja oli kyllä Sillä suunnitelmansa siellä. Jumala oikeesti puhuu meille joka päivä, joka ikisessä jutussa, mitä tehdään Se puhuu koska Jumala RAKASTAA ja haluu meille VAAN PARASTA, mutta siis Jumala on myös niinku itsekäs meistä (tällä meinaan, että Jumala ei haluu jakaa toisen kanssa) siis Jumala haluaa että me vietetää aikaa sen kanssa niin paljon kuin se on mahdollista, ja huomasin että mitä enemmän aikaa vietetään Jumalan kanssa sitä enemmän siunatuksi me tullaan :) tää on kyllä niin ihanaa!! Kuka ei haluis viettää aikaa PARHAAN KAVERINSA KANSSA ?
Tiiättekö myös että Jumala haluu kantaa meidä murheet, huolet, surut ja kaikki mitä meillä ikinä onkaa? No mä tiesin tästä, mutta en mä ikinä halunnut antaa Jumalan kantaa en mä tiedä miks, mutta kun annoin niin reppu ei enää painaa selässäni, vaan on rauhallisempi olo. Jeesusha on kuollut kaikkien murheiden,huolien,surujen ja ongelmien puolestaa, miks sitten meidä täytyy olla ne, jotka kantaa ne, kun kerran jo JEESUS on kantanu ne ristillä ja noussut vielä kuolleista, että joka ikinen joka siihen uskoo pelastuu, eli siis meillä ei repussa oo mitään kannettavaa, paitsi tottakai Jumalan antamat lahjat :)
Jumala puhui tosi paljon anteeksiantamisesta ja pyytämisestä, ja rukoillessani pisti mun päähän joittenki ihmisten nimiä, joilta minun pitäis pyytää anteeksi ja antoi voimaa mulle tehdä sen, tein sen ja tuntui kyllä hyvältä!! Jumala ei oo katkeruuden jumala, vaan RAKKAUDEN Jumala!!!!
Oli hullun kivaa jutella monista eri asioista sielä leirillä niiten ihmisten kanssa joitte piti jutella, ja sitten selvittää asioita ja pohtia joitaki juttui mitä tapahtui enne tota viikkoo ja Jumala puhui myös muitte ihmisten kautta mulle ja rohkaisi mua muitten ihmisten kautta, siis iha huikeeta!!
Joskus ennen ts rukoilin vaan että oikeesti Herra näyttäisi mulle jonku ihmeen tai miksei jotai konkreettisia ihmeitä, että usko vaa vahvistuisi siihen enemmän, ja tsllä oltii vaa kavereitten kanssa chillaa sielä ja syöttii jotai jossai varjossa kunnen kaks tyttöö tuli vaan mulle sillee että "hei mikä sun nimi on?" "meidän paperissa lukee siniset housut ja reppu, nii sen vuoksi tultii juttelee sulle" "voidaanko me jutella ja sit rukoilla sun puolestas?" No sitten mentiin istuu ja juteltii siin vähä ja sitten yks niist kysyi että "onko sulla jotai ongelmia?.. kipuja? kenties selkäkipuja?" sitten mä vaan olin että JOO ON OLLU SELKÄKIPU NII KAUAN ETTÄ OON JUST TS JÄLKEE MENOS FYSSARILLE, sitten ne oli vaa sillee "no rukoillaan sen puolestaa" sitten siinä ne pisti kädet mun selkää ja rukoili ja sitten rukoukse jälkee sanoi mulle että "tee joku liike tai jotai, josta sun selkä on enne tullu kipeeks" sitten no mä nousin tuolilta ja nostin penkkii painona ja sitten vedin siin muutamaa kertaa kyykkyy ja sitten se kipu ei enää tuntunu, siis se oli vaa niiku lähteny ku enne jos mä vaikka tein vahingos jotai liikkeit nii se tuli automaattisesti, mutta sitte sen jälkee vaa vedin kokoajan jotai kyykkyjä eikä tuntunu missää!!! JUMALA paransi SELKÄÄNI !
Herra tekee vieläki ihmeitä,miks olla uskomatta!!
#teenstreet2013 #more >>more !!
Tässä taas ku kirjoitan niin haluun vähän kertoa mun uskotaustasta ja jotai Raamatun paikkoja sitten niihin liittyvää. Alussa kun mietin, että pitäskö mun kirjoittaa ja kertoa vähän miten tulin uskoon, aloin vaan jotenkin pelkäämään, mitä muut miettii musta, mutta uskonlahjan olen saanut Jumalalta ja se on arvokkainta, mitä mulla on eikä mun tartte hävetä siitä :)
Joskus pienenä Perussa asuessani äiti aina kertoi, että on joku Jumala, joka meitä varjelee ja rakastaa, eli siis mulla on aina ollut jonkilainen käsitys Jumalasta ja kun mun isoäiti on uskossa ollut kauan niin sen kautta kuulin aina kun se rukoili tai ylisti.
Mulla siis oli silloin Jumala mielessä mutta en kumminkaan käynyt hirveästi missään seurakunnassa tai missään semmosessa, mutta tavallaan tiesin että Jumalan rakkaudesta ja kaikkea semmosta.
No kummiskin 9-vuotiaana sairastuin maksasairauteen, jonka takia olin sairaalassa pitkään aikaan mun äitin ollessaan Suomessa ensimmäisen kerran, silloin asuin mummolassa sen ajan kun äiti oli täällä Suomessa. Oli ehkä yksi mun elämästä hirveimmät kuukadet siellä sairaalassa, päivät ja yöt oli iha hirveet ku äiti ei ollut lähellä ja olin aika pieni vielä silloin ja testeistä ei tullu vastauksia ja siellä sairaalassa olin kummiski oireiden takia.
Tosta tapahtuneesta kului jotain vuosia ja siinä välissä ehti sairaus pahentuu, vaikka ulkopäin katsottuna ei näyttänyt miltään, vaan kun oireet tuli niin silloin huomasi, että oho hups nyt on taas vähän liikaa rasvaa tullu syöty. 2006-lopussa kokeiltiin mennä yksityiseen lääkäriin ja tehdä siellä jotain testejä ja sitten katsoa sitten miten ne siellä voisi auttaa, no testeissä tuli, että mulla on maksassa saman verran rasvaprosentti ku jollakin alkoholistilla, joka oli mun ikäiselle aika mahdotonta, onneks sain jotain lääkettä, joka vähän "lievensi" tai "puhdisti" maksaani ja dieetti oli hirveetä, koska jouduin sen ikäisenä jättää kaikki rasvaiset ruuat (suklaat, ranskikset jne) pois ruokavaliostani, en saanut syödä yhtäkään tippaa rasvaa missään ruuassa.
2008 muutin tänne Suomeen, ja tänne kun tulin ruokavalioni meni vähän sekasin ja rupesi taas oireita tulemaan ja pelkäsin että tulisi taas kauhu, no siinä pelossa sitten elin. Vuoden siitä kun olin ollut Suomessa mun täti ja serkku jotka asuvat Turussa tuli uskoon, ja aina ku kävin siellä niin oltiin niiten kanssa latinosolussa ja oli tosi kivaa. Yhtenä kertana kun oltiin ja rukoiltiin siinä yhdessä niin se solun vetäjä uruguaylainen mies kysyi multa, että haluisitko sä ottaa Jeesuksen vastaa pelastajaksesi? -Vastasin vaan, että JOO! Siinä sitten rukoiltiin ja se siinä myös rukoili just mun sairauden parantamiseksi, eikä mulla sen jälkeen enää oo tähän asti tullu mitään oireita, Jumala on se sama parantaja, joka paranti sokeita aikoinaan!!
Mä sitten kävin aika paljon Turussa niissä uskojutuissa ja tykkäsinkin tosi paljon, mutta jostain syystä vaan en enää Turussa jaksanu käydä ja täällä Jyväskylässä en tuntenu ketään uskossa olevia niin sitten uskojutut unohtui, siinä kaikessa rauhassa vihollinen vaan vei mut sinne minne ikinä halusikaan siihen asti kun täytin 18v! Wuhuu, siitä se vasta alkoikin! Baarielämä oli käynyt tosi tutuksi, tupakka rupesi maistumaan vaikka ennen en pitäny yhtään, alkoholin kanssa sitten kävi samalla tavalla.
En puhu alkoholi-, tupakka- ja baarielämästä sen vuoksi, että arvostelisin sellaisia ihmisiä, jotka esim. käy baareissa, polttaa tupakkaa tai kenties juo alkoholia, vaan haluan kertoo itestäni tässä.
Raamatussa sanotaan 1.Kor 10:23 "Kaikki on luvallista, mutta kaikki ei ole hyödyksi. Kaikki on luvallista, mutta kaikki ei ole rakentavaa"
Eli siis ei Raamatussa kielletä mitään, mutta kummiski sanotaan että ei kaikki ole rakentavaa eikä meille hyödyksi, mutta en silti kehota teitä juomaan tai polttamaan.
No mutta niin, siis elämä oli täynnä sitä samaa meininkiä, että aina piti mennä baariin, juoda ja polttaa enkä sinänsä silloin nähny mitään pahaa niissä, kun ne oli käyny niin tutuksi mulle, mutta jotenki silti kyllästyin sillee että kun olin baarissa ja join niin oli hullun hauskaa, mutta kun tulin kotiin ajattelin aina, että oliko tossakaan mitään järkee, mutta silti vaan jatkoin samaa suuntaa.
Serkku puhui mulle aina uskoasioista ja mua ei niinku kiinnostanu pätkän verran ne asiat, mutta silti uskoin Jumalaan, mutta joku mun sisällä pisti mut kuuroksi ja sokeeksi että aina kun mulle puhuttiin uskosta niin kuuntelin ja sekuunnin päästä ehdinki jo unohtaa. Room. 11:6 "Mutta jos valinta on armosta, niin se ei ole enää teoista, sillä silloin armo ei enää olisikaan armo"
Tein mitä ikinä teinkään, Jumalalla odotti mua ja Sillä oli jotain parempaa mulle tarkoitettu. Lukion alkaessa jatkoin vaan kaikki jutut, eikä meinannut edes loppua missään vaiheessa, kunnen oikeestikin aloin itse miettimään, että voinko oikeesti jatkaa näin? siis haluunko oikeesti olla kokoajan samoilla teillä? Ef. 3:20 "Jumalalle, joka meissä vaikuttavalla voimallaan kykenee tekemään monin verroin enemmän kuin osaamme pyytää tai edes ajatella"
Jumalan käsissäänhän mä olin, ja pisti mun elämään kolme uskovaista tyttöö, ensimmäisen olin lisännyt facebookissa kaveriksi ja juttelin sen kanssa uskojutuista ja vähän muutakin, sitten joskus koulussa välitunnilla istutii pöydillä ja sitten jostai syystä kysyin nuortenillasta ja sitten kun olin sanonu että voisin tulla joskus sinne niin sitten kysyin että milloin se oli ja he pyysivät mut nuorteniltaan. Se päivä koitti ja piti vaan niinku mennä sinne, tuntui kyllä hieman oudolta mennä "pyhään" paikkaan syntisenä. Sinä iltana siellä nuortenillassa oli pastori Nepalista, joka puhui hullusti asiaa ja joka ikisen jutun jälkeen mitä se sanoi niin tuntui että se puhuisi mun elämästä, tuntui hirveen pahalta kun se puhui ja olin silleei, että "ei kait se mua tarkoita noilla", mutta sinä iltana mä taas otin Jeesuksen vastaan pelastajakseni, joka oli mun elämän paras päätös.
Mutta vaikka mä olin ottanut Jeesuksen taas vastaan ja aloin käydä seurakunnassa taas niin en silti lopettanut mitään baarissa käymistä, polttamista enkä juomista, mutta mä rukoilin että saisin voimat lopettaa ja olla vaan Jeesuksessa, sitten oli vielä se ongelma että mitä kaikki mun kaverit sanoisi jos yhtäkkiä lopettaisin? Miten voisin kertoa niille uskostani?
Silti elämäni jatkoi samalla lailla, kunnes yhden ällön kännin jälkeen mulla meni vähä yli ja siitä jäi sellainen fiilis, että en enää ikinä tuu juomaan, mikä oli tosi hyvä päätös. Mutta vaikka olin jättäny noi asiat pois, vaikeinta oli kertoa muille, että en halua enää tehdä niitä asioita, en halunnut mun kavereitteni luulevan että en hyväksy niitä sen takia että ne tekee niitä asioita, mutta Jumala siihenkin auttoi ja antoi mulle voimia niin, että ajan myötä kaverit vaan huomasi, että en enää haluu tehdä ja sitten asia oli selvä.
Jumala siis otti mua vastaan tuhlaajapoikana (Tuhlaajapoika on kertomus Raamatusta Luuk. 15:11-32), eli siis vaikka mä lähin sen luota pois ja tuhlasin kaikki mitä Se oli mulle antanut, otti mua vastaan avoin käsin ja iloitsi siitä että palasin sen luokseen!! :) Jumala aina tulee ottaamaan meitä vastaan, koska Jumala rakastaa meitä niin paljon, sen takia se antoi ainoan poikansa, että pesisi meidän synnit ristillä. Jeesus kuoli ristillä ja nousi kuolleista sen vuoksi että MINÄ, SINÄ JA KAIKKI oltaisiin tervetulleita Jumalan luokseen, jotku ehkä TAKAISIN ja jotku ehkä ensimmäisen kerran. Joh. 3:16 "Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa (Jeesuksen), jottei yksikään, joka Häneen (Jeesukseen) uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän." MITÄ IKINÄ TEETKÄÄN, JUMALA SILTI RAKASTAA JA ODOTTAA SUA SELLAISENA KU SÄ OOT, SILLE EI OLE VÄLIÄ OOTKO MAAILMASSA SUOSITUMPI TAI HUONOMPI TAI PAREMPI KU JOKU TOINEN, JUMALAN SILMISSÄ OLET YHTÄ ARVOKAS KU SE SUOSITTU TAI FIKSU TYYPPI. JUMALAN SILMISSÄ ME OLLAAN SAMANLAISIA EIKÄ JUMALA MEITÄ IKINÄ MEITÄ TUOMITSEMAAN, VAAN RAKASTAA. Jumalan rakkas ei ikinä lopu, eikä petä! <3 #grace #armoriittää
Morjesta kaikille! Mun nimi on Oskari Kakkonen ja kirjottelen tätä blogia yhdessä Ayrtonin kanssa. 20 vuotta löytyy ikää ja Jyväskylässä asustelen. Oon tällä hetkellä intissä, jota on jäljellä vielä vähän päälle kaksi kuukautta.
Tosiaan aloiteltiin tätä blogia Ayrtonin kanssa tuossa muutama viikko sitten. Toivotaan ja rukoillaan, että joku vois tästä saada jotain. Rukoilen, että evankeliumi vois olla hyvin vahvasti esillä tässä blogissa, koska se on kaikkein tärkein uutinen, jonka ihminen voi kuulla. Roomalaiskirjeen ensimmäisen luvun jakeissa 16 ja 17 lukee näin: "16 Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille. 17 Siinä Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon. Onhan kirjoitettu: Uskosta vanhurskas saa elää."
Jokainen on tervetullut lukemaan tätä blogia, oli sitten "uskovainen" tai "ei-uskovainen". Ja haluan sanoa kyllä varmasti meidän molempien kirjoittajien puolesta, että ei olla yhtään parempia ihmisiä, kuin kukaan muu. Ihan ajatellen, jos joku saa kuvan, että siinä ne pyhät kirjottelee niin kaikkitietävinä ja luulee olevansa jotain. Ei-uskovaisista ja mikspä ei ihan uskovaisistakin voi jotkut asiat kuullostaa oudoilta, mutta meiltä voi kysyä kyllä ihan hyvin kaikkea, mitä mieleen tulee ja laittaa muutakin kommenttia. Yritetään vastata, JOS tiedetään. Tosiaan palaute on tervetullutta, ja jos löytyy mitään teologisia vääryyksiä tai harhaoppeja meidän kirjoituksista, niin saa laittaa palautetta ja korjausta.
Hei ! Olen Ayrton 19v, kotoisin Perusta. Tämä on mun ensimmäinen postaus tässä blogissa. Tehtiin tän blongin yhden toisen uskovaisen kaverin kanssa, koska saatiin molemmat samat ajatukset ja me luullaan, että ne ajatukset tulee Jumalalta, sillä Jumala haluaa varmasti käyttää meitä molempia, meidän taitoja ja lahjoja tällä tavalla.
Mä sain ajatuksen kirjoittaa tähän nyt ensimmäikseks postaukseksi Jumalan rakkaudesta. Mä käytän tässä 1.kor. 13 joitakin jakeita eli siis Raamatun pohjalta mä haluan jotain ajatuksia jakaa teille.
Kaikki tietää, että Jumala on antanut oman poikansa meidän vuoksemme, sillä Jeesus kuoli meidän syntimme tähden ristillä, kantoi kaikki murheemme ja ahdistuksemme, että meillä olisi ikuinen elämä Hänen kautta.
Tässä 1.kor. 13:1-3 "1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski tai hellisevä symbaali. 2 Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään. 3 Vaikka jakaisin kaiken omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi"
Tämä on aika selkeä oikeestaan, sillä tämä meinaa että me voidaan tehdä mitään vaan oman ja muiden puolestaan, mutta jos meillä ei oo rakkautta se on samaa ku ei tehtäisi mitään. Toi "mutta minulta puuttuisi rakkaus.." kohta voi ymmärtää kahdella eri tavalla mun näkökulmasta. Mä pohdin niin, että "Mutta minulta puuttuisi JEESUS (koska Jeesus on rakkaus)..", mutta tämän voi myös ymmärtää niin että, "Mutta minulta puuttuisi RAKKAUS (eli ei tee asioita oikeesti sydämestä). Mutta mä haluan ottaa esille toi että, jos minulta puuttuisi JEESUS, en olisi mitään. Ilman Jeesusta ei olisi pelastusta, ilman Jeesusta Jumala ei olisi voinut ilmaisemaan meille rakkautensa. Kenen kautta oltaisiin tultu uskoon jos Jeesus ei olisi? Eiköhän sitten Jeesus oo se RAKKAUS..
1.kor. 8 "Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi". Tämäki on tosi hyvä jae, oikeesti Jumala tässäkin puhuu meille miten hyvä se on ja miten paljon se rakastaa meitä. Tossahan lukee, että Rakkaus ei koskaan katoa, siis vaikka meillä olisi paljon rahaa, autoja, asuntoja, osaamiset, taidot ja mitä ikinä olisi, ne on vaan väliaikaisia. Me voidaan kyllä tehdä niiten eteen kaikki, että olisi enemmän ja enemmän, mutta eihän koskaan voi tietää mitä seuraava päivä tuo tullessaan.
Me voidaan oikeesti olla materialismisesti rikkaita, mutta ei välttämättä olla sisältä päin onnellisia. Mutta kun meillä on Jeesus, niin meillä on oikeesti kaikki! Voi tulla mitä vaan, huonoja aikoja, mutta se rakkaus (Jeesus) pysyy aina, vaikka me sitä hylättäisii, se silti aina pysyy.
Jeesus on oikeesti pelkkää rakkautta! Jaksetaan vaan aina seurata, ylistää sitä! #Godisgood #Jesusislove
